Inarin kunnan kultaprojektin aikaan kunnalla oli valtauksia, joissa työttömät nuoret saivat tutustua kullan-kaivuuseen kunnan geologiksi palkatun Erkki Kreivin johdolla. Erityisen suosittu kohde oli Mobergin alue, jossa oli runsaita esiintymiä. Kreivi keräsi hankkeen aikana laajasti tietoutta Inarin alueen kultaesiintymistä. eri tutkimuslaitoksista ja kullankaivuuseen osallistuneilta henkilöiltä. Kreivin mielestä Suomen kaivoslaki on huono ja suosii varakkaita. Vai harvoilla on varaa sijoittaa 10 000 € saadakseen luvan koneelliseen kullankaivuuseen, kun ei ole varmuutta löytyykö hippuakaan.Inarin kunnan alueella on ollut parhaimmillaan yli 300 valtausta, mutta määrä on tipahtanut huomattavasti.
Laajamittainen koneellinen kullankaivuu alkoi Inarissa 1979, kun Vehviläinen toi Sotajoelle puutavaranosturina toimineen koneen ja aloitti kaivamisen. Risto Mäläskä oli jo aiemmin kaivanut traktorilla kultaa, mutta rännitys oli tapahtunut käsin. Vehviläinen sai toiminnallaan aikaan kohun, kun hän oli tehnyt pillarilla tien Mobergin kämpän kautta ja suoristi yhden joenmutkan Sotajoella. Mobergilla kaivamassa ollut kullankaivaja teki valituksen Vehviläisen toiminnasta ja sitä kautta syntyi ”kultasota”, jonka seurauksena Kreivin v. 1978 rakentama kultakone jäi käyttöönottamatta.
