Pekka asettui evakkomatkalta paluun jälkeen Tsurnuun, äitinsä kotitaloon, jossa hän on viettänyt elämänsä aluksi äitinsä kanssa asuen ja myöhemmin asuinkumppaninsa Inkan kanssa. Toimeentulo on saatu luonnosta ja poroista. Sodan jälkeen käytiin vaihtokauppaa metsän tuotteilla Norjan puolella, jossa oli elintarvikkeita paremmin saatavilla kuin Suomessa.
Maalikyliin Pekka ei kaipaa, mutta joskus siellä pitää käydä asioimassa. Matka taittuu kesäisin veneellä ja talvella moottorikelkalla. Vaikka naapureita ei asu lähitienoilla, aika kuluu liiankin kanssa. Aina on jotain korjaamista, tai muuta elannon hankintaan liittyvää puuhaa.
