Ranskassa yli 60 vuotta asunut Airi Chevalier muistelee lämmöllä vanhaa Koppelon kylää, jossa elettiin yhteisöllisesti, ja jossa kaikki auttoivat toisiaan. Työtä tehtiin paljon, ja myös lapset osallistuivat kotitöihin kykyjensä mukaan. Tyypillisiä huushollihommia olivat lattian lakaisu, tiskaus, ruokapöydän kattaus, navettatyöt ja heinänteko kesäisin. Työn vastapainoksi lapset saivat myös leikkiä omia leikkejään. Kesäisin erityisesti uimareissut olivat ihania. Airin isä Pikku-Mikki, oli kuuluisa taikatempuistaan ja hyvistä jutuistaan. Soittaminen ja viihdytyspuoli oli Pikku-Mikillä muutoinkin hallussaan, sillä hän sai jopa ladonoven soimaan tanssijoiden ratoksi. Airin äiti, Sandra oli ollut eläinlääkärillä navettapiikana, ja häntä kutsuttiin apuun, jos lehmillä oli jotain ongelmia aina Sodankylää myöten. Äiti oli kipakka, mutta hyväsydäminen nainen, ja antoi aina apua sitä tarvitseville. Mikille ranskalainen vävypoika oli mieluisa, eikä vävypojallakaan Jallulla ole pahaa sanottavaa appiukostaan.
