Inarijärven muikkukanta: synty ja seuraukset

Julkaistu: 11.03.2015

"Muikku, käärme ja piikanen tyttö eivät ole päässeet tunturin yli vaan ne on pitänyt tuoda". Rktl:n seurantatutkijana ja troolikalastajana Inarijärvellä toiminut Jaakko Kyrö kertoo, miten muikkukanta syntyi Inarijärveen ja mitä siitä seurasi.

Inarijärven muikkukanta sai alkunsa Inarin kalanviljelylaitokselta tulvan seurauksena karkuun päässeistä Kelujärvelle tarkoitetuista muikuista 1970-luvulla. Kirill Sergejeff oli tuonut jo 1960-luvulla Sinettäjärveltä muikkua Alajärveen, josta osa on varmaan päätynyt myös Inarijärveen. Muikkua tuotiin myös Kattajärveen 1950-luvulla, joten Inarijärven muikkukannat muodostuvat kolmesta lajista.

Muikkukanta on hyvin herkkä veden lämpötilan ja säännöstelyn vaikutuksille. 1980-luvulla, jolloin muikkua oli runsaasti Inarijärvellä, koettiin ennennäkemätön troolikalastusbuumi. Päätoimisia trooliporukoita oli parhaimmillaan 15 ja muutama kokeilijakin mahtui joukkoon. Saalista saatiin keskimäärin 200-400 kg yössä ja joskus nostettiin jopa 2000 kilon saaliita. Muikkukanta romahti 1990-luvun kylmien kesien seurauksena ja troolikalastajat katosivat Inarijärveltä.

Perustiedot

Inarin kirjastotoimen haastateluaineisto: Tarinoita Inarista -hanke 2013-2015
23:06
11.6.2014

Kahilainen, Kimmo, Malinen Tommi, Lehtonen, Hannu. 2011. Saaliskalalajin vaikutus taimenistutusten tuloksellisuuteen: siirtoistutetun muikun merkitys Inarin alueella. Helsinki : Helsingin yliopisto : Ympäristötieteiden laitos : Kilpisjärven biologinen asema.

Kuvia