menu

Kolosjoen kaivos elävöitti Petsamon kyliä

19.05.2020

v. 1937 aloitettu Kolosjoen kaivoksen rakentaminen elävöitti Petsamon kyliä. Savotta- ja metsätöiden lisäksi miehet työllistyivät kaivokselle rakennustöihin.  Elintaso nousi ja kylien väkimäärät kasvoivat työn perässä muuttaneiden ansiosta.  Salmijärvelle rakennettiin kauppoja, liikekeskuksia ja ravintoloja, jotka osaltaan työllistivät väkeä. Elsa Rantasen kotikylän Töllevin asukkailla oli isot perunamaat ja myös vihanneksia viljeltiin. Taloissa oli lehmiä ja lampaita, joiden hoitamisesta naisväki vastasi. Huvituksiakin oli tarjolla. Tanssiaisia järjestettiin Salmijärvellä ja hiihtokilpailuja Kaulatunturissa. Siellä oli mahdollista harrastaa hiihtämisen lisäksi   myös pujottelua.

Elsa Rantanen halusi muuttaa pois kotoa, kun sinne asettui äitipuoli kuuden lapsensa kanssa asumaan. Piian pesti aukesi Trifonassa sukeltajana toimineen miehen perheessä. Pesti ei ollut kovin pitkäaikainen, sillä työ oli nuorelle tytölle raskasta ja koti-ikäväkin vaivasi. Niinpä hän muutti siskojensa Elinan ja Siirin perässä Liinahamariin Kerttu Niemen ylläpitämään majataloon. Elsa pestattiin pikkupiiaksi, mutta siitäkin hommasta tuli lähtö, kun talvisota alkoi.   

Tiedostot

PERUSTIEDOT

Inarin kulttuuritoimen haastatteluaineisto 1979 - 1989
09:15
Suomi

KERTOJA

  • Rantanen Elsa

TALLENTAJA

  • Nemtsinkoff-Körkkö Tarja

PAIKAT

  • Töllevi
  • Salmijärvi
  • Inari
  • Kolosjoen kaivos
  • Liinahamari
  • Parkkina
  • Kaulatunturi
  • Norja
  • Trifona
  • Petsamo

KOHDEHENKILÖT

  • Niemi Kerttu

HAKUSANAT

  • tanssit
  • välirauha
  • kotiapulaiset
  • vihannesten viljely
  • lehmät
  • tietyöt
  • nikkelikaivos
  • kaupat
  • hiihtokilpailut
  • piiat
  • savotat
  • hevoset
  • talvisota
  • kaivokset
  • ravintolat