Paavo Siivikko muistelee savottaelämää, suurten metsätyökämppien ruokahuoltoa, majoitusta ja pitkiä työpäiviä. Hän kertoo erityisesti hevostöistä, joissa päivä alkoi jo ennen viittä hevosten ruokinnalla ja päättyi vasta illalla, sekä muistelee eri savotoiden työnjohtajia ja metsäteknikkoja.
