Jouko Mattila muistelee Ivalojoen suuria tulvia ja pohtii, miten mahdolliseen suurtulvaan voitaisiin varautua. Ensimmäinen mummolta kuultu muistitieto suurtulvista ajoittuu 1800-luvulle, jolloin koko Kyrönpuoli peittyi veden alle. Lehmät ja asukkaat vietiin lautoilla turvaan Taivalvaaraan. Kuusniemen mutkaan kertyi valtavan korkeita jäälauttoja, jotka näkyivät kauas. Itse koettuja suurtulvia oli vuosina 1952, 1966, 1981, 2001 ja 2005. Monet näistä tulvista olivat patotulvia, mutta vuosi 1952 oli sikäli erikoinen, että vesi alkoi nousta vasta jäiden lähdön jälkeen. Tulva on koetellut erityisesti Ivalojoen eteläpuolta, jossa sijaitsee kunnan nykyinen keskus. Tulvapenkkojen rakentaminen aloitettiin vuonna 1981 aluksi keskustaajaman ympärille ja myöhemmin niitä on rakennettu myös kylän pohjoispuolelle.
