Lyyli Seurujärvi kuvailee kaamoksen aikaisen pimeyden ja valon vaihtelun, johon ihmiset ovat tottuneet. Vaikka pimeys onkin luonnollinen osa elämää, hän nauttii kyllä ilahtuu auringonpaisteesta talvella.
Nuorempana kesällä valon lisääntyessä työpäivät olivat pitkiä, mutta huvipuolellakin oli tansseja ja leikkejä. Lyyli muistaa piirinleikit, hyppynarut ja muut leikit, mutta ei ollut innokas kiipeilemään puissa.
