Erkki Kreivi kertoo 1980-luvulla alkaneesta kultaprojektista, joka liittyi kunnan geologisiin tutkimuksiin. Projekti sai alkunsa, kun hänet pyydettiin kartoittamaan alueen malmivaroja. Tutkimuksia rahoitti osin Myllykoski Oy, ja mukana oli asiantuntijoita GTK:sta sekä Lapin kehitysrahoituksen tukemia toimijoita. Kultaprojektin aikana kartoitettiin erityisesti kultapitoisia alueita, ja lopulta löydettiin kultaa kallioista. Tämän perusteella kunnassa päätettiin, että geologinen tutkimustyö oli saatu päätökseen ja jatkotoimet olisivat malmiyhtiöiden vastuulla.
Projektin aikana tunnistettiin useita lupaavia esiintymiä, kuten rikas rautamalmi-esiintymä, joka ulottui Venäjän puolelle ja oli analyysien mukaan rikkaampaa kuin muualla lähialueilla. Lisäksi löydettiin nikkeliä, hopeaa, molybdeeniä, sinkkiä ja lyijyä eri puolilta aluetta. Nikkeliesiintymät herättivät kiinnostusta International Nickel Companyssa, mutta paikallisten vastustus kaivoksen perustamiselle sekä kaivoslain monimutkaisuus johtivat siihen, että yhtiö vetäytyi hankkeesta. Kreivi kritisoi voimakkaasti kaivoslakia, jonka mukaan kaivospiirin perustaminen vaatii valtioneuvoston luvan, sillä se estää yrityksiä investoimasta tutkimuksiin ilman varmuutta kaivostoiminnan mahdollisuudesta.
