Ohjelmapalveluyrittäjä, koulutukseltaan agrologi. Tuula on tallentanut perinnettä harrastuksenaan ja myöhemmin Marja Korppilan kanssa projektityönä Riutulan alueella 1990 –luvulla MMM:n rahoituksella. Tästä laajasta äänitteitä, valokuvia ja karttoja käsittävästä aineistosta julkaistiin teos – Viilipytystä purkkimaitoon – Ajohärjästä peltipailakkaan.
Virroilla syntynyt Esko Vuorinen on asunut
Nellimissä vuodesta 2008 lähtien. Vuorinen on sanoittanut lauluja vuodesta 2014
alkaen pienessä Nellimin kylässä Inarijärven läheisyydessä. Laulut ovat
merkittyinä Teosto-rekisteriin.
Terveydenhoitaja/sairaanhoitaja AMK. Anu työskentelee sairaanhoitajana Lapin keskussairaalan lasten- ja vastasyntyneiden tehovalvonnan osastolla. Hän opettaa tarvittaessa Lapin AMK:lla tulevia sairaan- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia.
Toiminut terveyskeskuslääkärinä Inarissa vuodesta 1973 lähtien.
Tasavallan presidentin puoliso
Eeva Heinonen haastatteli inarilaisia kotitalousneuvojan ominaisuudessa 1982 Lapin Maaseutukeskuksen järjestämässä Kylä Elää -hankkeessa. Tarkoituksena oli kerätä aineistoa oppikirjoja varten. Hanketta varten keruuta tehtiin myös Nellimissä ja Kaamasessa.
H.M. Tallentanut kertomus- ja musiikkiperinnettä Inarissa vuodesta 1972 lähtien Tampereen Yliopiston Kansanperinteen arkistolle, nykyiselle Musiikkitieteen laitokselle, Saamelaismuseo Siidalle ja Inarin pääkirjastolle.
Asiakasneuvojana matkailualalla. Marja on kerännyt Riutulan alueen perinnettä sekä Inarin kunnan että MMM:n rahoituksella 1990-luvulla. Hän on ollut myös toteuttamassa Riutulan lastenkodista kertovaa perinnepolkua Nuorisokeskus Vasatokalle.
Eläkkeellä oleva geologi-kullankaivaja, joka on ollut kullankaivuuseen ja kultatutkimuksiin liittyvissä töissä Suomessa, Norjassa, Kanadassa, Australiassa ja Indonesiassa.
FM, Saamelaisen kansanopiston rehtorina Inarissa 1975-1976. Vanhempana lehtorina Ivalon lukiossa 1976-1995, jonka aikana hän kirjoitti oppilailleen paikalliseen perinteeseen pohjaavan näytelmän "Ivalojoki 1881". Toimitti lukion oppilaiden kanssa "Tunturin takana"-lehteä 1976-1986.
Ähtäristä kotoisin oleva edesmennyt maailmaa kiertänyt merimies, joka päätyi Lappiin kullankaivajaksi. Elätti perheensä muurarintyöllä ja piti kauppaa Törmäsen kylässä. Hän toimi myös luottamustehtävissä Inarin kunnassa.
Avojalkainen inarilainen, menneittenmuistelija ja kotiseutuneuvos. Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja tallentanut paikallishistoriaa myös äänitteisiin.
Rakennusmestari, Lapin ex-tieperinnehenkilö ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut useita Lapin tiehistoriaa koskevia teoksia. Häneltä on 2013 ilmestynyt Jäämerenkäytävä-teos, joka sai joka toinen vuosi myönnettävän Mobilia-palkinnon. Äänitteet ovat kuunneltavissa kirjastossa.
Sekatyömiestaustainen koki eräänä päivänä itsensä ikääntyneeksi eläkeläiseksi. Samana päivänä sanomalehdessä Maaseudun Sivistysseura tiedotti kirjoituskilpailusta, jonka aiheena oli Meidän lehmä. Kilpaan otti osaa lähes kolmetuhatta kirjoittajaa. 25 parasta sai tekstinsä kirjaan ja siitä lähtien henkilömme on pitänyt itseään kulttuurihenkilönä.
Teknikko. Julkaissut teoksen Riutula-ikirakkaus 1994 sekä kirjana että äänikirjana. Toiminut Inarin kunnan kulttuuritoimen palkaamana keruutyöntekijänä 1989. Tuona aikana hän haastatteli huomattavan määrän äänitearkistossa olevia henkilöitä.
Filosofian tohtori ja korvalääkäri. Jätettyään säännöllisen lääkärintyönsä 1980-luvulla hän on keskittynyt luonnonsuojelutyöhön, mille alalle sijoittuu vuonna 2012 valmistunut väitöskirjakin.
Mediatuottaja. Hän on dokumentoinut videokameralla luontoa ja kulttuurihistoriaa, erityisesti Lapissa.
Kirjailija ja toimittaja. Hän on erikoistunut Lapin kullankaivun sekä matkailuhistorian tallentamiseen kirjoissa, lehdissä ja radio-ohjelmissa. Tehnyt elämäntyönsä Suomen Matkailuliiton julkaisupäällikkönä ja päätoimittajana.
Metsätalousinsinööri, jo koulutuksen puolesta toisinajatteleva kalatalouden monitoimimies, Apajax Oy:n toimitusjohtaja. Luonnontilaisten lohikalojen puolestapuhuja ja niiden elinympäristöjen tuntija. Hänen tekemänsä Tuuloman haastattelut ovat olleet perustana suomalais-venäläiselle yhteistyölle Tuuloman lohenpalauttamisprojekteissa.
Tuottaja ja matkailulehtien kustantaja 1980-luvulta lähtien. Hän on ollut mukana useissa kirjahankkeissa. Omaa laajan tuntemuksen Ylä-Lapin elämästä ja elinkeinoista.
Kymenlaaksolainen sairaanhoitaja ja lapinkävijä. Opiskellut saamenkäsitöitä Inarissa ja kansatiedettä Helsingin yliopistossa, jonne hän on tehnyt tutkielman inarilaisen ITE-taiteilijan Veikko Rajalan teoksiin pohjautuvasta muistitiedosta.
Työskennellyt terveydenhoitajana, aiemmin terveyssisar -nimikkeellä, 1959-1988 Ivalon alueella. Käynyt sairaanhoitaja/terveyssisar -koulutuksen Oulussa ja valmistunut sieltä 5.8.1950.
Erikoissuunnittelija, metsänhoitaja ja kirjoittaja, joka on viime vuosina suuntautunut myös näyttelysuunnitteluun ja elokuvan tekoon.
Toiminut Inarin kunnankirjaston isännöimän Tarinoiden Inari –hankkeen hanketyöntekijänä 2011-2015. Valmistunut Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta Matkailupalvelujen tuottajaksi 2011.
Kerännyt 1976-1986 Ruijan suomalaisväestöltä lähes 700 laulua tai toisintoa suomalaista kansanmusiikkia. Tallennuksista äänilevy Ruijan rannalla (Sodankylän Pelimannit ja Kuoro 1981), CD Ruijan rannalla 2 (Tarja, Marja ja Merja Yli-Tepsa 1996), CD Maastamuuttajien laulu (Ruija-Trio 2010) sekä laulukirja Maastamuuttajien laulu 2008).
