Kalevi Rauhala kertoo koululaisten retkestä Laanilan seudulle, jossa oppilaat pääsivät kokeilemaan kullankaivuuta rännillä. Vaikka lapiointi oli jännittävää, hipuista ei ollut tietoakaan, sillä koko ränni olisi pitänyt tyhjentää kunnolla. Paikalla oli kuitenkin oikeita kullankaivajia työssään. Retkellä ei kultakuume iskenyt, mutta elämys jäi mieleen.
Kalevi muistelee myös isoisäänsä, joka toimi järjestysmiehenä Kultalassa Ivalojoella 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Hän harmittelee, ettei nuorena tullut kysyneeksi enempää isoisänsä kokemuksista, sillä alueella liikkui paljon kultamiehiä, ja suuria kultahippuja löydettiin.
Suurin kultalöytö liittyy Kalevin sukulaiseen, Eevertti Kiviniemeen, joka löysi ison kultahipun. Kalevi sai tiedon löydöstä osuuskaupan kautta, mutta ei ollut tarpeeksi utelias kyselemään tarkemmin. Hän myös muistelee, kuinka evakossa Ylivieskassa ollessaan löysi vaimonsa.
