Lyyli Seurujärvi kertoo kalastuksesta ja ruoanlaitosta kotiseudullaan. Verkkokalastus oli tärkeä osa elämää, ja verkkoja asetettiin eri paikkoihin, usein lähelle kotirantaa. Siikaverkot olivat yleisiä, ja niiden silmäkokoa muutettiin tarpeen mukaan. Nuottaamista ei enää harjoitettu hänen aikanaan, vaikka aiemmin se oli ollut tavallista. Talvikalastus vaati vaivannäköä – verkkoja uitettiin avannoista, joita voitiin jatkaa pitkälle. Kaloja saatiin monenlaisia, mutta ahven oli vaikea pyydystää verkoilla, sillä se osasi varoa niitä. Made puolestaan sotki verkkoja kiemurtelullaan.
Ruoanlaitossa kala oli keskeinen raaka-aine. Sitä keitettiin, paistettiin pannulla ja uunissa, ja siitä tehtiin laatikoita. Säilyttäminen oli haasteellista, mutta kellari auttoi pitämään ruoan kylmänä. Sisätiloissa kala piti syödä nopeasti, sillä mitään ei haluttu heittää hukkaan. Leivinuunissa paistettiin leipää, etenkin ruisleipää, joka tehtiin perinteisestä juuresta. Taikinajuuri jätettiin puuastian reunoille tai otettiin talteen pieninä leipinä, joista seuraava taikina juurrutettiin.
