Matti Huru kertoo porokarjan hoitamisesta sodan jälkeen. Hän lisäsi karjaa ostamalla ja vasojen kautta, ja veljesten kanssa heillä oli lopulta 400-500 poroa, mikä riitti toimeentuloon muiden kesätulojen ohella. Vuonna 1956 Matti valittiin poroisännäksi, ja hän merkitsi metsänhoitaja Lahtisen kanssa Ruohokankaan poroaidan paikan, joka valmistui syksyksi ja mahdollisti ensimmäisen erotuksen. Sodan vuoksi poroja oli hävinnyt, joten Matti matkusti Helsinkiin hoitamaan korvausasioita. Hän esitteli suunnitelmansa suoja-aidasta, haki korvauksia petojen tappamista poroista ja pyysi Metsähallitukselta ilmaista puutavaraa aitaa varten. Valtiovarainministeri Veikko Vennamo ja pääministeri Kekkonen suhtautuivat myönteisesti, ja myös maatalousministeri myönsi puutavaran. Matti tilasi 5000 kg nauloja aitaa varten, mikä hämmästytti toimittajaa, mutta laskelmat osoittivat tarpeen oikeaksi. Korvaukset ja puutavara järjestettiin, ja aita rakennettiin onnistuneesti.
