
Matti kertoo kuinka jatkosodan jälkeen Suonikylän koltat evakuoitiin kotiseudultaan ja siirrettiin Ivalon paliskunnan alueelle. Heidät hajasijoitettiin eri järvien rannoille, ja mm Liisa Sverloff asui Pihtikankaalla korsukämpässä. Kun kolttasaamelaiset siirrettiin Sevettijärvelle, kämppä toimi porojen kesäpaikkana, jota koltat kutsuivat liekkooksi. Liekkoo toimi aurinkosuojana poroille ja oli suojana hyttysiltä. Ivalon paliskunnan poromiehet vierailivat joskus kämpällä, tukkivat sen oven ja merkitsivät peuran vasoja, joita oli siellä.