Syönyt sika ei syömättömän nälkää tunne, toteaa Oiva Kola pohtiessaan miksi heikompiosaiset jäävät aina jalkoihin. Perusteluja tälle sananlaskulle hän hakee myös Darwinismista. Silloin kun työväestössä kaikki olivat nälkäisiä, jaettiin jopa savukekin kahtia, mutta kun varallisuus lisääntyi solidaarisuutta ei riittänyt kaikkein heikoimmille. Tämä näkyi sekä työelämässä että ammattiyhdistystoiminnassa. Taloudellisesti heikointa potkitaan aina, kuuluipa hän mihin puolueeseen tahansa.
