Veikko muistelee nuoruuttaan, kun he asuivat vanhassa korsussa, joka oli jäänyt palamatta sodassa. Korsu sijaitsi noin 300 metriä nykyisestä asunnostaan. He asuivat siellä kesän ja talven, ennen kuin he saivat uuden pirtin. Korsu oli raunioitunut, mutta se oli lämmin, kaminalla varustettu.
Veikko kertoo, että sotien jälkeen alueella oli ollut vankileiri, jossa oli 180 venäläistä vankia ja 30 saksalaista vartijaa. Vangit tekivät metsätöitä, ja heitä valvottiin tarkasti vartijoiden ja koirien avulla. Palkisojan alueella oli aiemmin ollut paljon elämää ja vankileiriin liittyi surullisia tapahtumia. Hän muistelee myös, että alueelle oli rakennettu useita parakkeja.
Veikko mainitsee, että sodan aikana tavaraa kuljetettiin runsaasti Petsamon tiellä, ja hän ja muut saivat joskus kerättyä kuljetuksista tippuneita kahvipapuja. Hän muistaa, että rekkoja kulki paljon, ja alueella oli jatkuvasti liikennettä.
