Elettiin vuotta 1990 ja Reino Huhtamella kertoo, kuinka hänen ensimmäinen lentokoneensa oli liian pieni ansiokäyttöön ja tuli aika hankkia uusi lentokone työkoneeksi. Norjalaisesta lehdestä löytyi myytävänä oleva Cessna 185, ja konetta lähdettiin hakemaan Oslosta Mikkosen Hannun kanssa, joka oli lennonjohtaja ja kielimiehenä hoitanut lentokonekaupat kuntoon. Syysaikaan Norjan säät olivat huonot ja viikon odottelun jälkeen keli parani sen verran, että päästiin nousemaan ilmaan paluumatkalle. Oslon lennonjohto antoi Reinon käsityksen mukaan luvan lentää suoraan Västeråsiin. Hetken päästä lennettyään miehet huomasivat kun suihkukoneita alkoi lentää ympärillä. Selvisi, että oli jouduttu Norjan valtion sotilasalueelle. Lennonjohdosta sanottiin, että voitte mennä mutta takaisin ei ole tulemista. Ilmeisesti jokin väärinkäsitys oli tapahtunut lentäjän ja lennonjohdon välillä. Kyseisestä ilmatilasta selvittyään Reino ja Hannu pääsivät jatkamaan matkaa Ruotsin puolelle ja pysähtyivät sään takia pariksi päiväksi Västeråsiin. Siitä matka jatkui kohti pohjoista ja taas jouduttiin sään takia pysähtymään, tällä kertaa Ockelbon kuntaan. Suomen rajalla Torniossa tarkastukseen tultaessa sattui tuttu tullimies, pelimanni ja entinen soittokaveri, joten maahantulotarkastus sujui odotuksia paremmin.
Kokonaisuudessaan reissusta tuli kahden viikon mittainen pääasiassa kelien takia. Lopulta Cessna 185 oli Reinon käytössä 11 vuotta ja kone oli erittäin luotettava, eikä minkäänlaista vahinkoa sattunut.
