Eläkkeellä oleva opettaja Riitta Junttila muistelee Laura Lehtolan kanssa käymiään haastattelutuokioita, joita hän teki tutkielmaansa varten 1980-luvulla. Laura oli jäänyt varhaiseläkkeelle katekeetan työstään terveydellisistä syistä. Työtään haittaaviksi tekijöiksi Laura oli maininnut kouluhallituksen, tuomiokapitulin ja lääninhallituksen. Eläkkeelle pääsemisessäkin oli ongelmia, mutta onneksi maaherra Uuno Hannula tuli apuun.
Koulunpito vaati toisinaan monia taitoja ja kovaa työtäkin. Monesti talot piti siivota, kantaa puut ja hoitaa lämmitys ennenkuin koulunkäynti voitiin aloittaa. Matkat koulunpitopaikkoihin taittuivat hiihtäen, kävellen ja veneillen. Opetuksessa käytettiin avuksi myös leikin keinoja, joita jotkut aikuiset kokivat turhaksi vehtaamiseksi. Laura Lehtolaa kutsuttiin lempinimellä Laura-täti, joka kuvasi hänen lämmintä ja ymmärtäväistä suhtautumista lapsiin.
