menu

Lemmenjoen kullankaivu ja kansallispuisto

14.09.2015

Kullankaivu ja kansallispuisto lisäsivät matkailijoiden määrää Lemmenjoen alueella. Samalla syntyi kolme erilaista luonnon käyttömuotoa, joiden välille alkoi kehittyä ristiriitaisuuksia: Kansallispuiston luonnonsuojelusäännökset, Metsähallituksen rakenteiden huoltotyöt ja Lapin Kullankaivajain Liiton edut.
Lapin Kullankaivajain Liiton johtaja Jaakko Kangasniemi valaisee asioita kullankaivun näkökulmasta ja sen merkityksestä Lemmenjoen alueelle.

Uuden sukupolven kaivaja Aarne Alhosta kiinnostaa kullan mukana löytyvät jalokivet. Hän kerää mm. granaattia, korundia, rubiinia ja safiiria. Parhaat Puskuojan korukivet ovat kuitenkin lumikvartsi, epidootti ja jaspis. Näistä hän jalostaa korukiviä ja markkinoi ne Lapissa.

Geologisen tutkimuslaitoksen entinen ylijohtaja, kaivostarkastaja ja Lapin Kullankaivajain Liiton kunniajäsen professori Herman Stigzelius kertoo kullan ja kullankaivun vaikutuksista ja merkityksestä Lapin ja varsinkin Inarin kunnan elämään, elinkeinoihin ja kulttuurihistoriaan.

 

 

 

Tiedostot

PERUSTIEDOT

Seppo J. Partasen ja Martti Timosen radio-ohjelma vuodelta 1985
1970-luku
29:04
1985

KERTOJA

  • Kangasniemi Jaakko
  • Alhonen Aarne
  • Stigzelius Herman

TALLENTAJA

  • Partanen Seppo J.
  • Timonen Martti

PAIKAT

  • Lemmenjoki
  • Lemmenjoen kansallispuisto
  • Maarestatunturit
  • Puskuoja
  • Inarin kirkonkylä
  • Ivalojoki
  • Mäkärärova
  • Palokiimanselkä
  • Hirvasselkä
  • Sodankylä

KOHDEHENKILÖT

  • Raumala Niilo (Nipa)
  • Hirvasvuopio Niila (Hirvas-Niila)

HAKUSANAT

  • korukivet
  • jalokivet
  • kullankaivu
  • kulta
  • kansallispuistot
  • matkailu