Kullankaivu ja kansallispuisto lisäsivät matkailijoiden määrää Lemmenjoen alueella. Samalla syntyi kolme erilaista luonnon käyttömuotoa, joiden välille alkoi kehittyä ristiriitaisuuksia: Kansallispuiston luonnonsuojelusäännökset, Metsähallituksen rakenteiden huoltotyöt ja Lapin Kullankaivajain Liiton edut.
Lapin Kullankaivajain Liiton johtaja Jaakko Kangasniemi valaisee asioita kullankaivun näkökulmasta ja sen merkityksestä Lemmenjoen alueelle.
Uuden sukupolven kaivaja Aarne Alhosta kiinnostaa kullan mukana löytyvät jalokivet. Hän kerää mm. granaattia, korundia, rubiinia ja safiiria. Parhaat Puskuojan korukivet ovat kuitenkin lumikvartsi, epidootti ja jaspis. Näistä hän jalostaa korukiviä ja markkinoi ne Lapissa.
Geologisen tutkimuslaitoksen entinen ylijohtaja, kaivostarkastaja ja Lapin Kullankaivajain Liiton kunniajäsen professori Herman Stigzelius kertoo kullan ja kullankaivun vaikutuksista ja merkityksestä Lapin ja varsinkin Inarin kunnan elämään, elinkeinoihin ja kulttuurihistoriaan.
