Neljännen polven serkukset Klaara Tammela ja Airi Heiskari muistelevat sukulaissuhteitaan ja elämää Petsamossa. Klaara Tammelan isä oli Hans Ranta ja äiti oli omaa sukua Äärelä. Perhe asui Petsamon Meningassa, josta oli 40 kilometriä Parkkinaan. Parkkinassa sijaitsi kunnan talo, apteekki ja kansanhuolto. Omasta kylästä löytyi kauppa ja oma koulukin ehdittiin rakentaa, jossa 8-vuotiaana koulunsa aloittanut Klaara Tammela saattoi jatkaa Salmijärven koulussa alkanutta opintietä. Koulua tuli käytyä neljä vuotta, mutta saaduilla opeilla on hyvin pärjännyt elämässä, toteaa Klaara Tammela.
Perheet olivat omavaraisia ruoan suhteen ja naapuriapu oli lähellä. Lapsetkin synnytettiin kotona, sillä kätilön palveluja ei ollut aina saatavissa. Klaara Tammela muistelee, miten hän joutui 14-vuotiaana olemaan naapurin emännän, Elina Rannan apuna synnytyksessä. Äiti hoiti synnytyksen ja napanuoran leikkaamisen itse. Aputyttöä tarvittiin vanhempien lasten kaitsemisessa ja lehmien hoitamisessa. Lapsivuoteella ei joudettu makailemaan, sillä äitien piti ryhtyä hoitamaan töitään melko pian synnytyksen jälkeen.
Klaara Tammela avioitui Petsamossa Olavi Tammelan kanssa ja perheeseen syntyi lapsikin ennen evakkoon lähtöä. Lapsia syntyi kaikkiaan kahdeksan, joista vanhin kuoli evakkomatkalla Kalajoella. Petsamoon jäi koti ja irtaimisto. Mukaan saatiin vain välttämättömin, ja se vähäkin mitä saatiin mukaan paloi, kun perheen koti Talvitulvalla tuhoutui tulipalossa.
Petsamon evakot asutettiin sodan jälkeen pääasiassa Inarin kuntaan ja Tervolan Varejoelle. Varejoelle muuttivat Airi Heiskarin vanhemmatkin, jossa evakoille oli tarjolla asutustiloja pitkin jokivartta tiettömien taipaleiden takana. Taloja ei ollut, joten monet joutuivat asumaan väliaikaisesti pahvista kyhätyissä asunnoissa. Tervolan Varejoella syntynyt Airi Heiskari on erittäin kiinnostunut Petsamon asioista ja on mielissään, kun saa kaipaamaansa ensikäden tietoa siellä eläneeltä sukulaiseltaan. Hänen oma isänsä ei ehtinyt siirtää muistitietoa Petsamon ajoista lapsilleen.
