Kalle ja Leo Vikeväkorva muistelevat, kuinka Ivalojoki oli ainoa kulkureitti kesäisin ja tärkeä reitti myös talvella. Soutumatka Ivaloon kesti parista tunnista kolmeen, ja kulkeminen helpottui moottoriveneiden yleistyttyä. Talvisin kuljettiin hevosilla ja suksilla, ja vähitellen alettiin raivata nykyisen maantien pohjaa. Hän mainitsee, että tie valmistui virallisesti vuonna 1953, vaikka sen rakentaminen oli aloitettu jo vuonna 1950-luvun alussa.
Metsästys oli tärkeä osa elämää, ja erityisesti oravan metsästys oli merkittävä elinkeino.
