
Hanna Kyrö muistelee elämäänsä maalla, jossa hän hoiti lehmät, hevoset ja teki peltotöitä. Hän ajoi puita hevosella talvella ja työskenteli pelloilla kesäisin. Hanna oli tottunut hevosiin ja osasi käyttää niittokonetta, mikä sai vanhan mummon pitämään häntä hieman erikoisena. Erityisesti Heikki ymmärsi Hannan taidot. Kerran hevonen tuli vauhdilla takaisin saaresta, ja Hanna meni ottamaan sen kiinni, vaikka muut pelkäsivät. Muiden sisarusten ei kiinnostanut hevoset samalla tavalla, vaikka he auttoivat muissa töissä. Hanna nautti laulamisesta ja hevosten käsittelystä.