Eino Mikkola kertoo ajasta, jolloin lähes joka taloudessa oli lehmiä, sillä maitoa tarvittiin perheiden elättämiseen. Meijereitä ei ollut, joten maito käytettiin omiin tarpeisiin. Heinäntekoon liittyi paljon käsillä tehtävää työtä, ja tärkeimpiä työvälineitä olivat viikate ja harava. Luonnonniityt raivattiin, ja kortetta kerättiin erityisesti poroille talviruoaksi. Poroilla kuljetettiin myös jäkälää, jota tarvittiin porojen ravinnoksi. Hevoset yleistyivät myöhemmin, mutta aluksi pitkät matkat kuljettiin porolla. Heinänkorjuu ja kortteen kerääminen vaativat tarkkuutta, ja heinät suolattiin säilyvyyden parantamiseksi. Karjanhoito oli kesäisin kokopäiväistä työtä, ja luhta oli erityisen tärkeää rehualuetta.
