Jaakko Kyrö kertoo Ruottukan koulun rakentamisesta, joka tapahtui 1930-luvun alkupuolella. Koulun rakentamiseen käytettiin kyläläisten omista metsistä hankittuja rakennusmateriaaleja, jotka sahattiin paikan päällä ja lahjoitettiin. Valtio rakensi koulun lopulta kyläläisten hankkimista tarvikkeista. Koulun sijainti päätettiin puoliväliin Veskoniemen ja Koppelon kylien väliin, koska valtio ei suostunut rakentamaan kahta koulua näin pienille kylille.
Koulun historiaan liittyy myös sota-aikainen tarina: koulua ei poltettu, vaikka saksalaiset sotilaat tuhosivat alueen muita rakennuksia. Saksalaiset kulkivat veneillä, koska teitä ei ollut, mutta jäinen vuopaja esti heitä pääsemästä koululle, joten se säilyi. Tarinan mukaan muutamat kyläläiset seurasivat saksalaisten tuhotöitä vaaran päältä. Perheen savusauna jäi myös polttamatta, ja perhe asui siinä yhden kesän ajan, kunnes he saivat rakennettua uuden talon.
