Eila kertoo veneellä ja soutamalla tehdyistä matkoista Pielpajärven kirkolle ja samalla muistelee kuinka saarissa pysähdyttiin kahville. Hän muistaa yöpymisen Inarissa ja kävelyretken kirkolle, jossa matka tuntui pitkältä.
Hän oli nuori rippikoululainen silloin, ja heidän porukkansa kävi kirkossa usein. Koko kylä kokoontui yhteen esim hautajaisiin, ja Eila muistaa, että kirkot olivat täynnä väkeä.
