Sauli Pekkala oli ensimmäisen kerran 14vuotiaana tukkisavotalla mittamiehenä. Olosuhteet olivat talviset ja toisinaan tuli kylmä, vaikka työ piti kiireisenä. Hevoskuljetuksia varten oli jäädytetty kaksi kuusi kilometriä pitkää jäärataa. Kuljetuksista vastasivat ensimmäisellä savotalla sodasta vapautetut iäkkäät miehet, joista moni oli Koppelosta kotoisin. Ikä ei kuitenkaan menoa haitannut, sillä hevosmiesten kesken tuli toisinaan kilpailua, kuka kerkesi eniten kuskata tukkeja. Sotajoen ja Paatarijärven jää täyttyi tukeista, jotka uitettiin keväällä Juutuanjokea pitkin Inariin ja sieltä ne hinattiin Paksuvuonolle. Puut luovutettiin Pekkalan mukaan saksalaissaatavina venäläisille.
v. 1952 aavesavotan jälkeen oli jäänyt paljon hakkaamatonta metsää, jota norjalaisyritys oli ryhtynyt sahaamaan. Pekkala pestautui veljensä kanssa hevosmieheksi savottatyömaalle. Tälläkin savotalla meinasi käydä huonosti palkkasaatavien kanssa. Kun rahoja ei alkanut kuulua, lähti Ruottalan Eero nimismiehen puheille peräänkuuluttamaan palkkoja. Työ tuotti tulosta, sillä sahatavara takavarikoitiin ja luovutettiin vasta kun palkkasaatavat oli maksettu.
