Lenne Pehkonen muistelee nuoruuttaan, jolloin hän metsästi ystävänsä Olavi Maggan kanssa. He viettivät paljon aikaa metsissä, ja metsästys oli heille jännittävä ja tärkeä osa elämää. Lenne kuvailee, miten he kohtasivat karhun. Karhu hyökkäsi, mutta hän onnistui pakenemaan. Hän kertoo myös, miten yksi hänen koiristaan kuoli karhun käsiin.
Lenne kertoo, kuinka hänen isänsä metsästi karhuja, ja jakaa tarinoita siitä, kuinka isä oli onnistunut tappamaan useita karhuja pesästään. Hän kertoo, että aikaisemmin metsästys oli paljon vapaampaa, ja säännöt olivat joustavampia. Esimerkiksi ennen sotia saksalaiset metsästäjät olivat kiinnostuneita karhun metsästyksestä ja ostivat saalista.
Vaikka Lenne on metsästänyt monia eläimiä, hän ei koskaan nähnyt karhua luonnossa näiden tapahtumien jälkeen. Lenne myös muistelee, miten metsästyksen sääntöjä on muutettu vuosien varrella ja kuinka nykypäivänä on tiukempia rajoituksia. Hänen kertomuksensa on täynnä nostalgiaa, ja se tuo esiin nuoruuden seikkailut ja luonnon kunnioittamisen.
