Nangujärven vankileiri sijaitsi Nangujärven ympärillä, missä vangit kaatoivat Metsähallituksen leimaamia metsiä. Vangit kuljettivat puutavaran muuleilla ja hevosilla Nangujärven ja Könkäänjärven rantaan. Rikolliset vangit sijoitettiin Joutavalahden alueelle korsuihin ilman lämmitystä, mikä johti korkeaan kuolleisuuteen. Leirin laidalle haudattiin noin 140 vankia, ja paikalle pystytettiin muistomerkki vuonna 1991.
Sodan päättyessä saksalaiset jättivät tukit maastoon, ja suomalaiset joutuivat keräämään ne ja luovuttamaan venäläisille Petsamossa. Joutavalahden alueella oli useita rakennuksia, joiden majoitustilat olivat erittäin alkeelliset. Osassa majoitustiloja ei pystynyt edes makoilemaan pitkällään vaan osan vangeista piti nukkua istualteen ahteuden vuoksi. Nangujärven etelälaidalla sijaitsi näkyvä pääleiri, kun taas rikollisia rangaistusvankeja pidettiin syrjässä.
Inarin kunnassa oli useita vankileirejä. Nangujärven pohjoispäässä olevalla Saiholompolan leirillä oli 140 hevosta ja 200-300 vankia. Vankien olosuhteet olivat kurjat, ja he työskentelivät puoli vuorokautta kerrallaan. Muut vankileirit sijaitsivat muun muassa Vellivaarassa ja Palkisojalla. Pohjoisempana oli useampikin vankileiri, yksi Karigasniementien varressa.
