1950-luvun alussa Inarijärven Hautumaasaarella oli nähtävissä tulvavesien esiin huuhtomia vainajien luita ja pääkalloja. Hautuumaasaari ei ollut tuolloin vielä rauhoitettu, joten järvellä kulkijat pokkkesivat ihmettelemään näkyä. Osa ei malttanut olla tonkimatta luita ja joidenkin mukaan tarttui vainajien pääkallojakin, muistelee Oiva Puolakka.