Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Kyrönkylässä Ivalossa v. 1909.
Törmäsestäkin pääsi muutamia lapsia kunnan tai vanhempien kustannuksella
Ivaloon kansakouluun. Opettajana toimi Evert Leino, joka oli niin visu kunnan
puolesta, ettei antanut lämmittää huoneita kunnolla. Opettajalla itsellään oli
turkki päällä luokassa, mutta lapset palelivat ja osa sairastui kuten Enokin
sisko Kaisa, joka joutui lopettamaan koulunkäynnin. Suurin osa Törmäsen
lapsista kävi kiertokoulua, jota pidettiin vuosittain kaksi viikkoa kerrallaan
eri taloissa. Koulua käytiin neljä tuntia päivässä ja oppivelvollisuus kesti
neljästä viiteen vuoteen aina rippikouluun saakka. Törmäsessä koulua pidettiin
Sammulla, Fransulla, Niemelässä ja Mikkolassa.
Kiertokoulun opettajaksi oli
saatu Oulusta seminaarin käynyt, tiukkaotteinen Lustberg Vilhelm Edvard
(Lusperi), joka sai isotkin pojat kuriin oppitunneilla. Opettaja sai talon
puolesta asunnon ja keittoruoan, mutta kunta maksoi palkan. Oppivälineinä
olivat rihvelitaulut ja -kynät, Raamatun historia, Katekismus ja Aapinen, jotka
oppilaiden piti itse hankkia. Rihvelitaulut puhdistettiin sylkäisemällä
jäniksenkäpälään ja sillä sitten pyyhittiin taulu puhtaaksi.
Koulussa opeteltiin pääasiassa lukemaan ja laskemaan vähennys- ja
yhteenlaskua, kertotaulua ja jakolaskua. Koulunkäynti aloitettiin aamuvirrelä ja lopetettiin iltavirrellä. Katekismus ja Raamatun historia piti
oppia kiertokoulun aikana.
