Nangujärvellä sijaitsi Inarin alueen suurin vankileirikeskittymä, joka muodostui Saiholompolon, Joutavanlahden, Kettujärven ja Hangasvalkamajärven kohdalla sijanneista metsätyöleireistä. Näissä leireissä oli yhteensä lähes seitsemänsataa venäläistä sotavankia. Saihalompolon alue on parhaiten säilynyt ja sieltä löytyy jäänteitä asemakaavaan rakennetuista vankikämpistä, ruokalasta, esikuntarakennuksista ja muulitalleista. Saihalompolon vankileirissä oli 250-300 vankia, jotka oli majoitettu 6 metriä kanttiinsa kokoisiin kämppiin. Kämppiä oli tiivistetty letitetyin rukiinolkipunoksin ja ulkoseinille ladotuin turvevallein. Makuulaverit olivat monessa kerroksessa, joten yhteen kämppään saatiin sijoitettua keskimäärin 40 sotavankia. Tallirakennukset olivat matalia n. 50 metriä pitkiä. Yhdessä tallissa oli n. 100 muulia. Muulien lisäksi leireissä oli Baltiasta tuotuja kookkaita hevosia, joita käytettiin puusavotoissa. Hangasvalkamajärvellä on muutamia paremmin rakennettu hirsirakennelmia, jotka lienevät olleet esikunnan käytössä. Muutamaan rakennukseen oli vedetty jopa juokseva vesi puisia rännejä pitkin. Joutavanlahden yhteishautaan haudattiin muistolaatan mukaan leireillä kuolleet 140 sotavankia.
Sodan piikkilangat. Totta ja tarinaa Inarin vankileireistä. 2009. Ivalo : Inarilainen.
Westerlund, Lars. 2008. Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941-1944, 119-121. Helsinki: Tammi.